FREDRIK GABRIEL HEDBERG
EVANKELISEN HERÄTYKSEN ISÄ
Mikael Agricola
Fredrik Gabriel Hedberg
Fredrik Gabriel Hedberg syntyi 15. heinäkuuta 1811 Saloisissa Nygårdin talossa. Hänen vanhempansa olivat Saloisten pitäjän nimismies ja toimintavouti Erik Johan Hedberg ja Katarina Magdalena Borg. Hedbergin isänisä oli Vihannin kappalainen Fredrik Hedberg, äidinisä puolestaan Gabriel Borg, joka oli Fredrik Hedbergin jälkeen Vihannin kappalainen sekä vuodesta 1818 Raahen ja Saloisten kirkkoherra. Fredrik Gabriel Hedbergillä oli ainoastaan yksi sisar, 1. helmikuuta 1815 syntynyt Gustava Karolina. Hedbergin isää kuvataan toisaalta ankaraksi ja täsmälliseksi, toisaalta leikkisäksi. Äitiä on kuvailtu syvämietteiseksi, hurskaaksi ja hiljaiseksi.

Hedbergin julistuksen painopiste oli Kristuksen täytetyssä sovintotyössä. Mitään portaita, armonjärjestystä ei saanut esittää. Lohjan pappina Hedberg löysi 1835 Martti Lutherin postillat ja niiden armonjärjestyskaavoista vapaan evankeliumin. Martti Lutherin postillat olivat näyttäneet nuorelle Hedbergille lohdullisen maailman, jossa ei aseteta ehtoja, vaan syntinen saa luottaa armoon, lupaukseen, lahjaan, Jumalan sanaan. Hedbergin uskonopillinen löytö merkitsi vapaan armon korostamista Kristuksessa sekä Jumalan sanan merkityksen alleviivaamista. Paimiossa 1838–40 Hedbergin ympärillä syntyi hengellistä liikehdintää, siksi hänet siirrettiin Ouluun vankilasaarnaajaksi. Raippaluodossa Hedberg kirjoitti tunnetun teoksensa ”Uskonoppi autuuteen”, joka julkaistiin 1843. Nykyään evankelinen liike toimii vahvimmin Lounais-Suomessa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Hedbergiä kuvattiin luonteeltaan sulkeutuneeksi, mutta ystäviensä parissa huumorintajuiseksi.
Hedbergistä löytyy lisätietoa täältä.
Martti Luther
Mikael Agricola
Henrik Gabriel Hedberg
Urho Muroma
Paavo Ruotsalainen
Lauri Leevi Laestadius
Olav Valen-Sendstad
Frank Mangs
Niilo Yli-Vainio
Carl Olof Rosenius
Abraham Achrenius

Palaa Takaisin